Joulukuvaelma kertomuksena Ryttyläläisille
12.12.2015
Kerron teille ensimmäisestä joulusta, jolloin Jeesus syntyi maailmaan. Se tapahtui hyvin kauan sitten.
Maria ja Joosef asuivat Nasaret-nimisessä kaupungissa. Heidät Jumala valitsi Jeesukselle äidiksi ja isäksi. Kerran Marian ja Joosefin täytyi lähteä asialle toiseen kaupunkiin, jonka nimi oli Betlehem. Matka sinne oli pitkä.
Matka Betlehemiin kesti useita päiviä. Kun he eräänä iltana näkivät edessään Betlehemin valot, he olivat jo hyvin väsyneitä. Pian he pääsisivät lepäämään johonkin majataloon. Kun he astuivat kaupungin portista sisään, oli jo melkein yö. Monista kodeista olivat jo valot sammutettu. Vihdoin he löysivät majatalon ja kolkuttivat sen oveen. Majatalo oli kuitenkin jo täynnä matkustajia. Joosef ja Maria pelästyivät. Mitä he nyt tekisivät? Oli jo melkein yö. Maria odotti pientä lasta ja oli kovin uupunut matkasta. Majatalon isäntä näki heidän surunsa ja keksi samalla, että hänellä oli vapaana yksi paikka, eläinten talli. Majatalon isäntä ohjasi Marian ja Joosefin pimeään talliin, jonne he kävivät väsyneinä lepäämään.
Juuri sinä yönä Jumala oli päättänyt lähettää Jeesus-lapsen Joosefin ja Marian luokse. Jumala oli valinnut tämän yön, jolloin Maria ja Joosef olivat kaukana kodistaan ja asuntona oli vain eläinten talli. Heillä ei ollut edes vuodetta lapselle, joten he panivat hänet seimeen, eläinten ruoka-astiaan nukkumaan. Kukaan ihmisistä ei vielä tiennyt, että Jumalan poika oli tänä yönä syntynyt. Vain tähdet valvoivat taivaalla ja valaisivat tallia.
Kun Jeesus syntyi Betlehemissä, näytti, että kaikki nukkuvat. Kaupungin ulkopuolella oli kuitenkin joitakin valveilla. Betlehemin ympärillä oli suuria niittyjä, joilla pidettiin lampaita laitumella. Kun tuli pimeää, lähtivät vaaralliset petoeläimet liikkeelle. Siksi tarvittiin paimenia suojelemaan lampaita. Tänäkin yönä olivat paimenet vartioimassa laumaansa. He katselivat taivaan tähtiä ja odottelivat aamun saapumista.
Mutta silloin tapahtui jotakin. Yhtäkkiä syttyi taivaalle suuri, kirkas valo. Se oli niin häikäisevä, että paimenet pelästyivät ja varjostivat kädellä silmiään. Kun he tarkemmin katsoivat valoa, he huomasivat sen keskellä enkelin. Enkeli sanoi heille: ” Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.” Yhtäkkiä oli enkelin ympärillä suuri joukko toisia enkeleitä ja he lauloivat kaunista laulua, jossa sanottiin: ” Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”
Pian enkelit katosivat taivaalta. Kirkas valokin sammui, eivätkä paimenet nähneet muuta kuin taivaan tähdet. Kun he puhuivat asiasta keskenään, joku ehdotti: ” Menkäämme nyt Betlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut.” Paimenet lähtivät kulkemaan Betlehemin kaupunkiin.
Siellä kaikki nukkuivat. Jostakin pienestä rakennuksesta näkyi vähän valoa. ”mutta eihän se ole ihmisten asunto”, paimenet sanoivat. ”Jos siellä kuitenkin on joku valveilla, niin ehkä hän tietäisi tapahtumasta ja voisi neuvoa meidät oikeaan paikkaan.”
Paimenet menivät ovelle ja avasivat sen varovasti. Sisällä he näkivät Maria-äidin ja Joosef-isän, jotka olivat kumartuneet katsomaan pientä lasta. Silloin paimenet tiesivät, että olivat tulleet oikeaan paikkaan. Tästä lapsesta enkeli oli puhunut heille. Varovasti he menivät aivan seimen viereen ja katsoivat pientä lasta ja ymmärsivät, että lapsi oli todella tullut taivaasta. Paimenet polvistuivat seimen ympärille, panivat kätensä ristiin ja kiittivät Jumalaa tästä lapsesta. Sitten he palasivat takaisin kedolle paimentamaan lampaitaan.
Kaukana idässä tietäjät tutkivat tähtitaivasta. He olivat jo vuosikausia tutkineet sitä. Eräänä yönä taivaalle ilmestyi uusi, kirkas tähti. He ajattelivat tähden olevan merkki suuren kuninkaan syntymisestä maailmaan. He halusivat osoittaa kunnioitusta tälle kuninkaalle, joten he lähtivät etsimään häntä siltä suunnalta, missä tähti loisti.
Matkan varrella he kyselivät tietä vastasyntyneen hallitsijan palatsiin, mutta kukaan ei tuntunut tietävän asiasta mitään. He jatkoivat sitkeästi matkaansa tähden osoittamaan suuntaan. Viimein he saapuivat pieneen Betlehemin kaupunkiin, jonka ylle tähti näytti pysähtyvän. He löysivät tallin ja astuivat sinne sisälle.
Maria ja Joosef hämmästyivät, kun kuninkaan näköiset vieraat ilmestyivät heidän eteensä. Vieraat laskeutuivat lattialle polvilleen Jeesus-lapsen eteen. He ottivat esille matkatavaroitaan, joista löytyi kallisarvoisia rasioita. He antoivat rasiat lahjaksi Jeesus-lapselle. Rasioissa oli kultaa, hyväntuoksuista suitsuketta ja mirha-voidetta. Tietäjät olivat iloisia siitä, että olivat löytäneet Jeesuksen ja saivat antaa lahjansa hänelle.
Hyvää ja rauhallista joulua!
Petteri Kerko
Ryttylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja