Ompeluseuroista omaan kirkkoon
12.10.2021
Matka Ryttylästä Hausjärven kirkkoon oli pitkä ja vaivalloinen. Sanan ääreen kuitenkin kaivattiin. Niinpä Ryttylän väki alkoi 1900-luvun alkupuolella puuhata omalle kylälle paikkaa, jossa voisi kokoontua hartaushetkiin. Syntyi ompeluseuroja, joissa tietenkin ommeltiin, mutta kerättiin myös rahaa oman tilan perustamista varten. Rukoushuoneyhdistys toimi vilkkaasti 1920-luvulla ja piti kokouksiaan ja ompeluseurojaan kodeissa ja kansakoululla. Yksi ahkerista puuhaajista oli hammaslääkäri Tammerin äiti, opettaja Hildegard Nurminen.
Kylässä kokoontui myös merimieslähetysompeluseura. Sen sydän ja sielu olivat merikapteeni Johan Ketola ja rouva Ketola. Rahaa kerättiin Merimieslähetysseuralle, jonka kautta tuettiin kaukaisissa satamissa toimivia merimieskirkkoja ja niissä vierailevien merimiesten hengellistä huoltoa.
1930-luvulla toive omasta seurakuntatalosta oli konkretisoitunut, ja Seurakuntayhdistys suunnitteli jo tontin hankkimista talon rakentamista varten. Hanke kuitenkin sillä erää peruuntui.
Jukaraisen talon uusi elämä
Mikael ja Mimmi Jukarainen omistivat vankan hirsitalon nykyisen Mäkitien kulmassa. Kun Mikael Jukarainen kuoli, talo jäi Mimmille. Vuosikymmenien ajan talossa oli vuokralaisia, joita Mimmi etsi lehti-ilmoituksillakin.
Lapseton Mimmi Jukarainen lahjoitti sittemmin talon ja tontin Rukoushuoneyhdistykselle ja sitä kautta seurakunnalle. Mimmin talosta ryttyläläiset saivat näin kokoontumispaikan, seurakuntatalon, jossa pidettiin jumalanpalveluksia, ja muita seurakunnan tilaisuuksia. Talossa pidettiin myös rippikoulua, ja siihen taloon liittyvät omatkin rippikoulumuistoni.
Kirkko keskelle kylää
Ompeluseurojen tuotto ja Mimmi Jukaraisen lahjoitus loivat pohjan uuden kirkon rakentamiselle. Lahjoituksia, tavaraa ja rahaa, tuli monilta muiltakin tahoilta. Samalle Jukaraisen Mimmin lahjoitustontille kirkko sitten päätettiin rakentaa. Rakennustyöt alkoivat kesällä 1960, ja rakennuksen urakoi Teräskiila Oy. Kirkon penkit valmistettiin Turengin sokeritehtaan puusepänverstaalla.
Kirkon rakentaminen kylään oli suuri ponnistus. Kaikki ei ollut heti valmista. Alkuun virsien säestys hoitui urkuharmonilla, mutta vähitellen kirkkoon saatiin hankituksi urut. Kirkonkellokin hankittiin myöhemmin.
Uuden kirkon vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1961. Juhlajumalanpalveluksen jälkeen runsas juhlaväki sai nauttia kirkon alakertaan katetut juhlakahvit. Mieleeni nousee väentungos, jossa kahvipannuni kanssa puikkelehdin juhlakansan joukossa kahvikuppeja täyttämässä.
On Ryttylän kirkon juhlavuosi. Kirkko täyttää loppuvuonna 60 vuotta.
Ritva Lantz
Entinen kyläläinen
Lähteitä
Hausjärven elämää 1611–2011. Toimittanut Lasse Toivola. Hämeenlinna 2011
Kansalliskirjasto, Digitaalinen sanomalehtiarkisto