Ovatko Ryttylä ja Turkhauta kuin yhtä kylää?

9.3.2021

Hämeen lääninkartta vuodelta 1861. Osasuurennos.

Ryttylä ja Turkhauta ovat monella tapaa läheisiä. Sen huomasi tuoreessa Turkhauta-ketjussakin Facebookin Ryttylä-ryhmässä.

Ryttylästä on käyty Turkhaudan työväentalolla, Nuorisoseura Silmun talolla ja kesäteatterissa Miinan Montussa. Mutta että Ryttylä ja Turkhauta kuin yhtä kylää… Yllättävä ajatus syntyi kirjoista.


Postiosoitteena Ryttylä, Turkhauta

Veijo Meri muisteli esseessään ”Ihan lähelle emme näe”:

”Kun postiosoitteeni oli kesäisin vuoteen 1957 saakka Ryttylä, Turkhauta, tuo osoite kummastutti tuttaviani.”  

Yllättävä osoite. Veijo Meren suvun Uittamoa eivät kaikki tosin lue Ryttylään vaan Turkhautaan.


Asuiko Eero Järnefelt Ryttylässä?

Sain taannoin viestin: ”Hei Sinä historian ystävä, löytyykö mistään luettavaksi tietoa, missä paikkaa Ryttylässä taidemaalari Eero Järnefelt asui talvella 1896 ja onko hän maalannut maisemia sieltä. Hausjärvellä asuivat myös Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, olivatko Ryttylässä vai muualla?”

Hämmästyin viestistä. Olin varma, että jos Eero Järnefelt olisi työskennellyt Ryttylässä, niin kyllä siitä olisi jotain tietoa jäänyt. Jopa maalauksia.


Jäljet johtavat Turkhaudalle

Hannebergin kartano Turkhaudalla

Tarkistin netistä, että kirjailija Juhani Aho asui Hausjärvellä vuosina 1894–1897. Ensin Karhissa Ylä-Rekolassa, sitten Turkhaudalla Hannebergin kartanossa ja lopulta Hikiässä Kalkkeessa. Lähinnä Ryttylää näistä on Hannebergin kartano. Etäisyys Ryttylän asemalta on 4,5 kilometriä.  Päättelin, että Eero Järnefelt on myös oleskellut Juhani Ahon kanssa Hannebergin kartanossa. Tulleet Ryttylän asemalle ja siitä hevoskyydillä Hannebergiin. Ovatko ajatelleet, että samaa Ryttylää kaikki?

Aino Sibeliuksen, Eero Järnefeltin sisaren, elämäkerrassa tosiaan sanotaan, että Ryttylässä olivat. Siis Ryttylä mainittu. Riitta Konttisen kirjoittama elämäkerta on loistava, mutta sinnekin yksi erehdys kylännimissä mahtuu. Ei olla yhtä kylää, yhtä Ryttylää. Minua yllätti enemmän Riitta Konttisen tämä tulkinta: ”Hausjärvellä kylvettiin tulevan Tuusulanjärven taiteilijayhteisön siemen…”.  Tulevat naapurukset olivat täällä ensi kertaa yhdessä asumassa. Siis Hannebergin kartanossa Turkhaudalla.

Aino Sibeliuksen elämäkerta saa ajatukset liikkeelle

Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi

LÄHTEITÄ

  • Hannebergin kartanon kuva, Suomen kartanot ja suurtilat III (1945). Kopioitu Hannes Sihvon ja Risto Turusen kirjasta Veijo Meri, Täynnä liikettä, 1998, s. 43
  • Hämeen läänin kartta, A.W. Linderström,1861 ja tietoja Juhani Ahon asuinpaikoista Hausjärvellä, Aki Rannan kokoelma www.akiranta.com. Tässä lääninkartasta on osasuurennos.
  • Riitta Konttinen, Aino Sibelius, Siltala 2019
  • Veijo Meri, Julma prinsessa ja kosijat, esseet 1961–1986, Otava 1986

‍