Ryttylän lasisukujen historiaa
16.10.2023
Kun olin lapsi, Lasitehtaanmäen juurella olevaa puutaloa sanottiin Dahlin taloksi. Talossa oli useita asuntoja, ja yhdessä niistä asui hiukan salaperäinen Dahlin mamma. Myöhemmin ymmärsin, että tuon edelleenkin paikoillaan olevan talon omistivat aikoinaan Henrik ja Matilda Dahl. Henrik oli ollut lasitehtaan seppä. Tarkempi selvitys sitten osoitti, että Dahlin nimi on osa Ryttylän lasisukujen historiaa.
Suomessa oli jo 1800-luvulla useita lasitehtaita. Lasinpuhaltajat olivat liikkuvaa väkeä, ja vaihtoivat usein uuteen työpaikkaan. Niin teki myös Henrik Dahl, ennen kuin päätyi Ryttylään.
Henrik Dahl syntyi vuonna 1883 Somerniemellä. Kuten isänsä ja veljensä, hän meni töihin Ariman lasitehtaaseen Pusulaan. Henrik solmi avioliiton samalta suunnalta kotoisin olevan Matildan kanssa, ja he perustivat perheen. Kierreltyään monissa tehtaissa Dahl päätyi vuonna 1917 puhaltajaksi Karan lasitehtaaseen Hausjärvelle. Tämä tehdas oli toiminnassa vain muutaman vuoden, ja Riihimäen lasitehdas osti kannattamattoman tehtaan vuonna 1921. Näin Henrik Dahl tuli töihin Riihimäelle ja sieltä Ryttylän lasitehtaalle. Hän toimi lasinpuhaltajana ja sittemmin seppänä. Henrik Dahl kuoli vuonna 1946.
Lasisukuja Nuutajärveltä
Ryttylän kehitys sai uuden suunnan 1920-luvulla. Kartano oli palstoitettu ja tontteja oli myytävänä. Vasta perustettu lasitehdas houkutteli ammattiväkeä, ja kokeneita lasinpuhaltajia tuli muilta lasitehtailta.
Yksi tulijoista oli ruotsinmaalainen Oscar Karlsson. Kun hänet saatiin kituvasti toimivan Ryttylän lasitehtaan hyttimestariksi, tehtaan toiminnassa alkoi uusi vaihe. Oscarkin poikineen oli työskennellyt monissa tehtaissa ja päätynyt Nuutajärvelle. Sieltä Karlssonin perhe tuli Ryttylään, jossa veljessarja teki elämäntyönsä lasinpuhaltajina ja muissa lasiammateissa. Vanhin poika Helge jatkoi hyttimestarina isänsä jälkeen.
Nuutajärveltä tuli myös Grönbergin lasisuku. Veljeksiä tässäkin suvussa oli useita, ja kaikki lasinpuhaltajia. Pojista ainakin Esko, Junno ja Osmo päätyivät Ryttylään. Ammatti kulki suvussa niin kauan kuin lasintekoa seudulla harjoitettiin. 1930-luvulla Nuutajärveltä Ryttylään asettuivat Sjöroosin veljekset Tarmo ja Yrjö.
Nimet kantavat lasinpuhalluksen historiaa
Ryttylässä vuosien varrella vaikuttaneita lasisukuja voisi luetella useita. Ainakin nimet Hjelm, Kumén, Skarp, Nurmi voi liittää Ryttylän lasitehtaaseen.
Nurmella oli Ryttylässä jonkin aikaa oma pieni lasitehdas 1930-luvulla. Lasinpuhaltaja J. G. Nurmen perustama tehdas sijaitsi nykyisen Riihiviidantien varrella puoli kilometriä kylältä Ykslammille päin. Ryttylän lasitehdas osti tehtaan myöhemmin.
Vaikka Ryttylässä ei ole enää lasitehdasta, sen muisto elää monella tavalla. Tehtaan vanhoja rakennuksia on jäljellä ja katuja ja teitä on nimetty lasiteeman mukaan. Näin nimet ja rakennukset muistuttavat kadonneesta historiasta.
Ritva Lantz
Entinen kyläläinen
Lähteitä
Lasitutkimuksia – Glass Research VII (1993), Suomen lasimuseo
Vilho Annala, Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan, II osa, Helsinki1948
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoidut kirkonkirjat
Saga Valppaan arkisto