Ryttylän lasitehtaan perustamisesta 100 vuotta!
3.11.2020
Ryttylän kylän historiassa vuosi 1920 on merkkivuosi. Silloin perusti hyttimestari Oscar Bergqvist lasitehtaan Ryttylästä hankkimalleen palstatilalle. Tehtaan taival eri omistajien hallinnassa ja johdossa kesti 41 vuotta, siihen asti, kun sen toiminta vuonna 1961 lopullisesti sulautui Riihimäen Lasi Oy:öön.
Vaikka tehdasta ei ole ollut Ryttylässä enää vuosikymmeniin, sen muisto tuntuu ja näkyy. Sen rakennuksia on jäljellä, siitä on jälki paikannimissä ja teiden nimissä ja ennen kaikkea vanhojen ryttyläläisten mielissä. Vuosikymmeniä tehdas tarjosi Ryttylän väelle työtä, toimeentuloa ja asuntoja. Parhaimmillaan sen palveluksessa oli 250 työntekijää.
Ensimmäinen lasitehdas
Ensimmäinen tehtailija Bergqvist yhtiökumppaneineen rakennutti keväällä 1920 tilalleen pienen tehtaan, jossa oli sulatto ja lajittelu- ja pakkaushuone. Varastotilat olivat ulkona.
Aluksi puhallettiin vain tölkkejä. Menekki oli kuitenkin huono, ja syykin selvisi. Uunia ei saatu riittävän kuumaksi, ja tavarasta tuli huonolaatuista. Jo talvella 1921 lasinpuhaltajat lähtivät pois, kun palkkoja ei pystytty maksamaan. Seuraavana kesänä yhtiö jätti konkurssianomuksen.
Uusi alku
Lasitehdas heräsi eloon vuonna 1922, kun tehtaan suurin velkoja lasikauppias Harald Östenson osti sen tontteineen ja irtaimistoineen. Hän perusti uuden osakeyhtiön ja sai yhtiökumppanikseen insinööri Axel Sumeliuksen. Uuden tehtaan nimeksi tuli Ryttylä Glasindustri Ab – Ryttylän lasiteollisuus Oy. Näin luotiin pohja Ryttylän lasitehtaan tulevalle toiminnalle.
Ryttylän tehtaasta tuli eteenpäin pyrkivä teollisuuslaitos. Tiloja laajennettiin ja uusi lasiuuni ja hiomo rakennettiin. Ei tyydytty enää pullojen valmistukseen, vaan ryhdyttiin puhaltamaan myös apteekki- ja talouslasia. Ankaran hintakilpailun vallitessa asiakaspiiriä laajennettiin ja menekkiä edistettiin.
1920-luku ja 1930-luku olivat tehtaan kehityksen ja laajentumisen aikaa. Hyttimestariksi oli tullut Oscar Karlsson, jonka suku työskenteli tehtaassa aina sen lopettamiseen asti.
Harald Östenson rakennutti itselleen talon Ryttylän keskustaan. Se palveli lasitehtaan seuraavienkin johtajien asuntona. Nykyään talo tunnetaan Koivupirttinä.
Östensonin aikaan talon ympärillä oli kaunis puutarha istutuksineen ja paratiisiomenapuineen. Östenson vaimoineen harjoitti myös yritystoimintaa. Talossa oli hänen aikanaan kahvila ja leipomo.
Uusia tuulia
Harald Östenson kuoli vuonna 1930, ja uudeksi johtajaksi tuli Aarne Gillberg.
1930-luvun lopun suhdanteet lasialalla johtivat siihen, että lasiteollisuutta ryhdyttiin keskittämään. Lopputulos oli, että Ryttylän tehtaan osakkeet siirtyivät Riihimäen Lasi Oy:lle, ja vuonna 1941 yhtiö sulautettiin siihen kokonaan. Johtajana oli silloin A.P. Kolehmainen ja myöhemmin hänen poikansa Mikko Kolehmainen.
Uudet omistajat laajensivat Ryttylän tehdasta ja lisäsivät pullotuotantoa. Pullotulppien valmistusta varten perustettiin bakeliittiosasto.
Tehdas selvisi sotavuosien koettelemuksista, talvisodan aikana osuneesta pommista ja vuoden 1942 tulipalosta, joka tuhosi suuren osan tehdasta sekä läheisiä asuinrakennuksia. Tehdas rakennettiin nopeasti uudelleen ja toimintaa jatkettiin entistä tarmokkaammin vain lyhyen tauon jälkeen. Toiminta sai nyt entistä suuremman vauhdin, joka jatkui koko seuraavan vuosikymmenen.
1960-luvulle tultaessa suhdanteet muuttuivat. Ryttylän tehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1961, ja lasinvalmistus siirrettiin Riihimäelle.
Ryttylän lasitehdas oli ollut kylän suurin työllistäjä. Sen yli 40-vuotinen historia kertoo Suomen teollistumisesta, jälleenrakennuksen ajasta ja alkavasta teollisuuden rakennemuutoksesta.
Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
Lähteitä
Oiva Keskitalo: Hausjärven historia
Lasse Toivola: Hausjärvi - Kotiseutu 4
Saga Maria Valpas: Frans Oscar ja Hulda Maria Karlssonin vaiheita