Ryttylän maatalousnäyttely vuonna 1896

22.3.2022

Ryttylän maatalouskokous kesäkuun lopulla 1896 toi kylään tuhansittain väkeä kaikkialta Suomesta. Sellaista väenpaljoutta ei ollut kylässä koskaan nähty. Useimmat saapuivat junalla. Asemalaituri täyttyi tungokseen asti, kun junia tuli etelästä ja pohjoisesta. Näyttely houkutteli paikalle myös ylhäisiä vieraita, senaattoreita, kenraaleja ja kuvernöörin. Jopa Venäjältä oli saavuttu näyttelyyn tutustumaan.

Vieraiden tuloon oli valmistauduttu hyvin. Tulijoita vastassa oli viirein ja lipuin koristeltu asema, ja itse messualueelle kuljettiin komean kunniaportin kautta. Oli punottu köynnöksiä ja istutettu kasveja kylän kaunistukseksi. Majapaikkojakin oli varauduttu tarjoamaan Hämeenlinnasta ja Ryttylän aseman seudulta.

Kartanonherran tiluksilla

Ryttylän kartanon omistaja eversti Hugo Standertskjöld oli tämän huolella valmistellun suurtapahtuman taustalla.  Messualueeksi oli luovutettu laajan kartanon tilat ja pellot. Vaikka kartanon herra itse oli sotilas ja teollisuusmies, hänen kiinnostuksensa kohdistui myös maatalouteen ja sen uusien menetelmien kehittämiseen. Hän piti tärkeänä koulutusta ja halusi tarjota laajalle yleisölle mahdollisuuden tutustua alan viimeisiin uutuuksiin ja menetelmiin.

Sanomalehdet raportoivat tapahtumasta

Komean kunniaportin jälkeen avautui messualue. Esillä oli kaikkea, mikä tuohon aikaan oli maanviljelyssä, karjataloudessa ja kotiteollisuudessa uusinta uutta. Näytteille oli tuotu edustava joukko maatalouskoneita. Parhaat ja kuuluisimmat konekauppiaat ja välittäjät olivat näyttelyssä edustettuina. Meijeriosastossa ansaitsivat huomiota Radioton- ja Separator-yhtiöiden esille asettamat meijerikoneet

Kotiteollisuustuotteille oli rakennettu oma osasto.  Oli mahdollisuus tutustua uudenlaisten kangaspuiden lisäksi eri kutomakoulujen tuotteisiin. Hienoja olki- ja lastutöitä, koreja, hattuja ja monenlaisia kudontatöitä oli esillä. Näyttelyalueen ravintola herätti yleisössä hämmästystä. Se oli tuotu Helsingistä, ja hinnat olivat sen mukaiset.

Näyttelyssä oli nähtävänä noin kaksisataa nautaeläintä, lehmiä, sonneja ja vasikoita. Komeita hevosia oli yli kahdeksankymmentä. Suurimman huomion keräsivät rakuunarykmentin hevoset. Lisäksi näytteillä oli sikoja, lampaita ja muita, pienempiä eläimiä. Parhaat ja komeimmat eläimet palkittiin diplomeilla, mitaleilla ja rahapalkkioilla.

Retki Karlbergiin

Ryttylän maatalouskokoukseen liittyy erikoinen tarina. Eversti Standertskjöld halusi tarjota näyttelyvieraille mahdollisuuden tutustua omistamaansa ja luomaansa Aulangon puistoon Hämeenlinnassa. Kutsua noudatti noin tuhat maataloustuottajaa emäntineen. Matka tehtiin kolmantena näyttelypäivänä. Häme-lehdessä muistellaan vuonna 1937 tuota 40 vuotta aiemmin tehtyä retkeä.

Eversti oli tilannut Ryttylän asemalle ylimääräisen veturin ja riittävästi vaunuja, joilla matkaan lähdettiin. Kerrotaan, että vieraita kohtasi Aulangolle päästyä hämmästyttävä näky. Puistoon oli katettu satoja valkoisilla liinoilla peitettyä pöytiä, joiden ympärillä tarjoilijat odottivat vieraita. Ensin tehtiin kierros puistossa ja ihasteltiin sen kauneutta. Sitten asetuttiin pöytiin nauttimaan talon antimista. Ruokaa ja juomia riitti kaikille. Musiikista huolehti Hämeen pataljoonan torvisoittokunta ja viinikellaria hallitsivat helsinkiläiset hovimestarit. Kun eversti illan mittaan huomasi, että vieraat kävivät liian äänekkäiksi, hän kysyi hovimestarilta, kuinka paljon viiniä oli jo tarjottu, tämä vastasi, että seitsemänsataa pulloa, herra eversti. Siitä seurasi, että eversti päätti sulkea viinikellarin ovet ja toimittaa vieraat pois. Laulava ja iloinen väki saatiin vietyä junaan, joka kuljetti näyttelyvieraat takaisin lähtöasemalle.

Kaikesta voi päätellä, että Karlbergin ja Ryttylän herra panosti paljon vieraidensa hyväksi ja koko näyttelyn onnistumiseksi. Yleisön innostus ja kiitollisuus oli syystäkin suuri.

TEKSTI Ritva Lantz
Entinen kyläläinen

KUVITUSKUVAT

Ylempi kuva: Vaasan maatalousnäyttely 1894. H. J. Sjöman Wasa. Lusto - Suomen

metsämuseo.

Alempi kuva: Karlbergin kartano Aulangolla. Eenok Rytkönen 1910-luku.

Kansalliskirjasto.

Lähteitä:

Haminan sanomat 14.7.1896

Häme 19.7.1937

Uusi Suometar 30.6.1896

Lasse Toivola, Kaalperin översti ja Ryttylän koulu