Ryttylän palokunnan varhaisia vaiheita
17.5.2022
Lokakuussa 1924 Ryttylässä sattui järkyttävä tapaus. Lapsi menehtyi Paakkalan tallin tulipalossa. Kaksi pikkupoikaa oli leikkinyt tulitikuilla tallin viereisessä ladossa, ja pahnat olivat syttyneet tuleen. Toinen poika pelastui, mutta toinen jäi loukkuun seinän ja palavien pahnojen väliin. Muut lapset kiiruhtivat kotiin kertomaan tulen irtipääsystä, mutta liekkien seasta ei lasta voitu enää pelastaa.
Suuri joukko sammuttajia kiirehti paikalle, kun asemalle seisahtuneesta tavarajunasta nähtiin liekit, ja veturi antoi hätämerkin. Tuli oli levinnyt viereiseen tallirakennukseen. Sen katto vaurioitui, mutta rakennus säästyi. Tulipalon leviäminen lähitaloihin saatiin estettyä.
Tapaus järkytti kyläläisiä. Menehtynyt poika oli äitinsä ainokainen ja monen tuttu. Onnettomuuden jälkeen lapsia muistutettiin ahkerasti tulitikkuleikkien vaarallisuudesta.
Vauhtia suunnitelmiin
Palokunnan perustamista oli suunniteltu jo vuonna 1921, jolloin kylässä paloi Lähteelän talo. Toden teolla asiaan tartuttiin Paakkalan palon jälkeen. Jo samana syksynä 1924 Ryttylässä järjestettiin kansalaiskokous, jossa todettiin paloturvallisuuden huono tilanne. Päätettiin perustaa palokunta ja hankkia sille paloruisku ja muuta tulensammutusvälineistöä. Valittiin viisimiehinen toimikunta viemään asiaan eteenpäin. Keskeisinä puuhamiehinä olivat työnjohtaja V. Nieminen ja opettaja O. Pohjanheimo.
Alkoi myös varojen keruu. Riihimäen Sanomat raportoi toukokuussa 1925 Ryttylän palotoimikunnan järjestämästä onnistuneesta iltamasta, joka pidettiin Turkhaudan seurojentalolla. Kerätyillä varoilla hankittiin kalustoa. Tervakoski Oy lahjoitti tarpeet aseman luo rakennettavaan palokoppiin.
Heinäkuussa 1926 perustettiin ruiskuhuoneella Ryttylän vapaaehtoinen palokunta. Palopäälliköksi valittiin opettaja Pohjanheimo ja sammutuspäälliköksi Laine. Väliaikainen toimikunta päätti työnsä ja lausui kiitokset kaikille lahjoittajille.
Hiljaiseloa ja uusi alku
Palokunnan toiminta hiipui 1930-luvun vaihteessa, mutta kesällä 1934 ryhdyttiin kohennustoimiin. Olihan kylässä ollut useitakin tulipaloja, jossa sammutusväkeä oli tarvittu. Nyt hankittiin uutta kalustoa, ja vuonna 1936 saatiin moottoriruisku, jonka hankintaa rahoittivat myös paikkakunnan tehdas- ja liikelaitokset sekä yksityiset henkilöt. Palokunta sai ensimmäisen kuorma-autonsa vuonna 1941. Sitä säilytettiin kauppias Hinkin varastossa tai lasitehtaalla. Lasitehtaalla oli myös oma palokunta.
Sodan jälkeen vuonna 1947 toimintaan tuli taas vauhtia. Uutta paloasemaa varten saatiin ostetuksi tontti. Seuraavana vuonna valmistui tiilinen paloasema, jossa oli myös palopäällikön asunto.
Aloitettiin säännölliset harjoitukset, herätettiin poikaosaston toiminta eloon ja perustettiin palokunnan naisjaosto. 1950-luvulla kohentui paloautotilanne, kun saatiin nopeampia ja tehokkaampia paloautoja.
Palokuntaa tarvittiin jokaisena vuonna
Tulipalo on aina vakava onnettomuus, mutta muutamat suuret palot vuosien varrelta ovat jääneet kyläläisten mieleen. Niitä ovat tiilitehtaan palot, Vaaran tehtaan palo 1937, lasitehtaan palo 1941, koulukodin navetan palo 1958 sekä Vaaran asuinrakennuksen palo samana vuonna.
Lähivuosina Ryttylän VPK täyttää 100 vuotta. Sen vireää toimintaa voi nykyään seurata Internetistä ja Facebookista.
https://www.facebook.com/ryttylanvpk/
TEKSTI Ritva Lantz
Entinen kyläläinen
Lähteitä:
Aatos Alhainen, Ryttylän palokunnan 40-vuotishistoriikki (moniste)
Riihimäen Sanomat 18.10.1924, 26.5.1925, 27.7.1926