Ryttylän rakennettua kulttuuriympäristöä

9.11.2021

Lasitehtaan miljöötä 1920-luvulla. Kuva Saga Valppaan kokoelmat.

Entisen Ryttylän lasitehtaan pihapiirissä on punatiilinen taitekattoinen rakennus. Se on vuonna 1927 rakennettu lasitehtaan konttori.

Kun tehtaalle oli 1920-luvun alussa saatu uusi alku ja toiminnan perusta kuntoon, käynnistyi kiivas kehittämisen kausi ja rakennustoiminta. Hyttiä laajennettiin, rakennettiin uusi sulatto ja varastoja sekä tämä tiilitalo, joka käsitti konttorin lisäksi henkilökunnan asuntoja.  

Lasitehtaantien varrella oleva konttorirakennus, joka oli käytössä tehtaan lopettamiseen asti, on yksi Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä mainituista kohteista.

Konttorissa ja pottituvassa silloin ennen

Konttoritilat sijaitsivat talon toisessa kerroksessa. Eteisestä pääsi tilavaan huoneeseen, jonka ikkunat antoivat tehtaalle päin. Kalustus oli vaaleanruskeita Billnäsin huonekaluja. Huonetta hallitsivat jykevät toimistopöydät. Vasemmalla seinustalla oli arkistokaappi ja omalla pöydällään musta kirjoituskone, jonka nimi Underwood loisti kultakirjaimin. Nurkassa oli tehtaan puhelinkeskus. Keskusta hoiti konttorineiti. Kun puhelin soi, hän yhdisti johdot ja kytkentätaulun luukut oikein. Näin puhelu ohjautui oikeaan alanumeroon. Lasitehtaan puhelinnumero oli 31.

Konttorirakennuksen kellarikerroksessa oli pottitupa. Se oli hämärä ja hiukan mystinen upokkaan tekijän valtakunta. Pottituvassa valmistettiin saven ja muiden tarpeellisten raaka-aineiden sekoituksesta upokkaat lasiuuneihin. Myös lasiuunin seinä- ja pohjakivet tehtiin siellä.

Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Selvitys on valmistunut vuonna 2005. Sen on laatinut Hämeen ympäristökeskus. Selvityksen mukaan Ryttylästä löytyy vanhan konttorirakennuksen lisäksi useita arvokkaita ympäristöjä. Näitä ovat esimerkiksi:

Ryttylän kartano ja Makkaramäki.

Kartanon vanha päärakennus on vuoden 1850 tienoilta ja Koulukodin aikaiset tiilirakennukset 1920-luvulta.

Ryttylän entisen kartanon alue. Taitekattoiset entiset väentuparakennukset Ohikulkutien varrella (Kanta-Siltala ja Kotila).

Ryttylän aseman seutu. Aseman puolella rinteessä olevat rakennukset, mäen vastakkaisella puolella lasitehtaan vanha rakennuskanta, alueen laidalla G. Nordenswanin suunnittelema kirkko.

Asemapäällikön entinen asuinrakennus. Sveitsiläistyylinen rakennus on arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelema.
Ryttylän vanha koulu. Nykyinen kyläkirjasto. Kartanon isäntä Hugo Standertskjöld lahjoitti rakennuksen hirret puretusta oluttehtaasta.

Vielä selvityksessä mainitaan Kolmilammin alue tanssilavoineen,Kirkkomäen tilan päärakennus ja pihapiiri sekä Majamäen tilan entinen väentupa 1890-luvulta.

Rakennettu ympäristökin kertoo näin kylän historiaa.  Ryttylän kehitykselle puitteet ovat antaneet kartano ja rautatien mukanaan tuomat monet mahdollisuudet teollistumiseen ja kuljetuksiin.  Vanha perusta on näkyvissä tänäkin päivänä.

Kannattaa katsoa joskus lähelle.

Kartanon vanha viljamakasiini on jäljellä Lähetyskeskuksen alueella. Kuva Timo Kantola.

Ritva Lantz
Entinen kyläläinen

Lähteitä
Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 95/2005, Nina Könönen