Vaaran huonekalutehdas ennen ja nyt - 15.12.2024

Kurkistus Vaaran huonekalutehtaan historiaan ja nykyisyyteen, esitetty 14.12.2024 Ryttylän joulunavauksessa tehtaan lastauslaiturilla. 

Koonnut Marjukka Niinioja, kiitokset materiaaleista Olli Vaara, Ritva Lantz (ryttyla.net, Ryttylän kyläyhdistyksen blogi), Aki Rannan keräilysivut, Kansallisarkisto jne.  Vanhat kuvat Olli Vaara, 2024 tilojen kuvat Kati Lahtinen (Hämeen rakennus ja saneeraus oy)

Vaaran huonekalutehtaan historiasta

 

Hyvät kuulijat, tervetuloa aikamatkalle! Käy tästä sisään, pyyhi jalkasi 1930-luvun ovimattoon ja astu sisälle Vaaran huonekalutehtaaseen, Ryttylän kuuluisimpaan rakennukseen, jossa valmistettiin kaikkea keittiökaapeista tupakkapöytiin – käytännössä kaikki, mitä kunnon kodissa tarvittiin.

 

Tehtaan synty

Vuosi oli 1934, kun Jalmari Vaara, Lahdessa kouliintunut huonekalumaestro, käveli Ryttylään ja sanoi: ”Tänne minä sen rakennan!" Mutta Vaaran tarina alkoi vielä hieman aiemmin. Vuonna 1932 Walter Marttinen, Matti Schreck ja T. W. Zimmermann perustivat Huonekaluteollisuus Oy\:n jatkamaan Ryttylään huonekaluteollisuuden perinnettä. Vuonna 1933 Jalmari Vaara osti Oy Höylän osake-enemmistön, muutti yhtiön nimen Jalmari Vaara Oy\:ksi ja käynnisti uuden aikakauden.

 

Ja ei muuta kuin toimeen: Jalmari rakennutti tiilisen tehtaan, hankki modernit koneet ja rekrytoi paikalliset – 40 henkeä, jotka ottivat homman haltuun niin tehokkaasti, että Vaaran tuotteita alettiin pian viedä Ruotsiin ja Saksaan asti. 1930-luvulla Englanti oli kuitenkin suurin vientimaa, jossa erityisesti kuningatar Anna -tyyliset tupakkapöydät herättivät ihastusta.

 

Englantilaista tyyliä ja lyhyitä puhelinnumeroita

Puhutaanpa hetki niistä tyyleistä. Empireä, kuningatar Annaa ja kaikkea siltä väliltä. Vaaran huonekalut oli suunnattu niille, jotka halusivat kotiinsa hieman kansainvälistä charmia – ilman että piti matkustaa Eurooppaan asti. Ja se mainos! "Pöydät myydään suhteellisen halpaan hintaan varastotilan puutteen vuoksi," luki ilmoituksessa. Tämä, hyvät kuulijat, oli markkinoinnin mestariteos.

Ja entä puhelinnumero, "Ryttylä 50". Kuka muistaa nämä ajat, kun numero oli kaksi numeroa ja kylän puhelinkeskus yhdisti sinut tarvittaessa vaikka suoraan Jalmarille? Tämä ei ollut mikään Call Center, vaan ihan oikea henkilö yhdistämässä puheluita.

 

 

Tulen koettelemus

Vuonna 1937 tuli sitten se kuuluisa tulipalo, joka poltti tehtaan maan tasalle. Riihimäen Sanomat kirjoitti: "Miljoonatulipalo Ryttylässä eilen aamulla." Mutta mitä tekee Jalmari? Eiköän jo kesäkuussa muurareita palkattu uuden tehtaan rakentamiseen. Ja kun tiilitehdas valmistui, toiminta pyöri entistä tehokkaammin.

 

Sota-aika ja ilmatorjuntatorni

Toisen maailmansodan aikana tehtaan katolle asennettiin ilmatorjuntatorni ja kaksipiippuinen Lewis-pikakivääri. Eräs tarina kertoo, kuinka tehdasjoukkue ampui alas Tupolev SB-2 -pommikoneen, joka räjähti Vähikkälän Sauvalan kartanon pellolle. Ja siinä sivussa tehtaalla valmistettiin hylsyjä ja luoteja – kolmessa vuorossa. Yli 90 000 patruunaa päivässä! Lisäksi tehtiin sotilastarkoituksiin lääkekaappeja, mikä auttoi henkilökuntaa välttämästä sotapalvelusta.

Sodan jälkeen

Kun sota loppui, kansa halusi huonekaluja – ja Vaaran tehdas vastasi kysyntään. Sänkyjä, tiskipöytiä, kirjoitus- ja radiopöytiä. Hinnastosta löytyivät nimet kuten Erkki, Esko ja Pikku-Esko. Ja kyllä, myös tuo kuuluisa tupakkapöytä, joka koristi monen suomalaisen salin nurkkaa.

 

Mutta ajat muuttuivat, ja 1950-luvulla vienti Englantiin tyrehtyi. "Noh, keskitytään kotimaisiin!" tuumi tehdas ja ryhtyi palvelemaan ahkerasti kotimaan markkinoita. 1970-luvulla alkoi uusi hurja vientiaalto – Neuvostoliittoon! Siellä rakastettiin suomalaista laatua. Ja 1980-luvulla saksalaiset astuivat kuvioihin. Saksalaiset suunnittelivat minimalistista tyylikkyyttä, mutta suomalainen, jykevä Artek-satulavyötuoli numero 601 valloitti myös heidät ja sitäkin Ryttylässä valmistettiin.

Tehtaan loppu ja perintö

Mutta 1980-luvulla huonekalumaailma ei ollut entisensä. Halpatuotantomaat nostivat päätään, ja kilpailu kiristyi. Suomalaiset tehdasomistajat joutuivat miettimään tarkkaan, mitä seuraavaksi. Valitettavasti vuonna 1982 Vaaran tehdas sulki ovensa. "Näin hyvät tuolit, ja maailma haluaa halvempaa!" saattoi joku todeta.

 

Tehtaan tiiliseinät jäivät kuitenkin seisomaan. Rakennus palveli vuosia RTV\:n varastona ja nykyään sen omistaa Hämeen Rakennus ja Saneeraus Oy. Mutta katsokaa, vielä tänäkin päivänä tuo jykevä tehdas seisoo kuin suomalaisen sisun muistomerkki. Kiitos, että kuuntelitte. Ja muistakaa, kun seuraavan kerran istutte antiikkisessa Vaaran tuolissa, teidän allanne istuu pala Ryttylän historiaa!