Punkanjoki on perattu ja hyvältä näyttää. Nautimme joesta, joka näyttää joelta. Ovatko huolet joen kunnosta ohi? Eivät aivan, vieraslajit ovat uhka.
Vieraslajihuolet eivät ole ohi
Olen seurannut joen tilaa ottamalla joka vuosi elokuussa kuvan Vanhan Kylätien sillalta eteläsuuntaan.
Elokuussa käyn taas kuvaamassa kylätien sillalta etelään. Miksi?
Penkoilla on kasvanut jättipalsamia. Katson, ovatko ne innostuneet perkauksessa penkalle levitetystä savimaasta. Toivottavasti rantojen maanomistajat ovat valppaina.
Isosorsimon leviämistä ei saa estettyä
Asiantuntija ELY-keskuksesta Elina Laine on todennut isosorsimosta:
” Vanajavesikeskus, jonka ohjauksessa laadin kunnostussuunnitelman v. 2017, on näinä vuosina aktiivisesti selvittänyt ja etsinyt keinoja, joilla isosorsimon leviämistä voitaisiin hillitä. Tosiasia on se, että leviämistä ei saada enää estettyä missään, mutta sitä voidaan hillitä, jotta vieraslaji ei täysin syrjäytä alkuperäistä kasvistoa.” (Sähköposti 17.10.2022).
Muistan, kuinka ikävältä tuntui tuo viesti lukea. mutta uskoa sanomaa pitää. Siksi ehdotan, että nautimme nyt vastuullisesti Punkanjoen katselemisesta ja virkistäytymisestä sen äärellä. Siis miten?
Tarkkailuryhmä vieraslajivahdiksi?
Vastuullisina kyläläisinä voisimme perustaa kyläyhdistyksen vieraslajiryhmän, jotta pysymme tilanteen tasalla tai mieluummin edellä. Ryhmä voisi tarkkailla myös mahdollisia tänne yrittäviä espanjansiruetanoita.
”Viestintä, tiedon jako, paikallisten yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa sekä talkoot ovat tällä hetkellä keinoja, joilla vieraslajien leviämistä voidaan hillitä.”,
noin päätti Elina Laine viestinsä syksyllä.
Vaikkapa Punkanjoen perkausprojektin kuvia katselemalla voi huomata, miten joki elävöittää kylämaisemaa.
Pidetään Punkanjoki ja sen penkat kunnossa.
TEKSTI Eeva-Liisa Niinioja
KUVAT Kiitos Juhani Rahkoselle Punkanjoen perkausprojektin kuvasarjasta (viimeiset otettu 17.1.2023). Valitsin siitä nyt nämä kuvat.
